Tänä aamuna vihdoin ehdin bussiin. Matkan puolessa välissä alkoi kusettaa hillittömästi, mutta päätin olla käyttämättä bussin saniteettitiloja, koska minulle on iskenyt ns. "b-luokan" bussien vessojen välttämisneuroosi. Tämä tapahtui muistaakseni n. vuosi sitten kun menin kerran aamulla kyseiseen paikkaan, eikä ovi suostunut menemään millään kiinni. Temppuilin silloin oven kanssa ainakin kolme minuuttia, enkä lopulta saanut sitä kiinni. Ilmeisesti se oli rikki. Toisaalta busseissa on hankala myöskin suorittaa virtsaamisen tarpeitaan seisaaltaan, ainakin kun ajo on menossa, joka osaltaan saa minut karttamaan bussien vessoja.

Nyt olisin voinut harkita vessaan menoa, jos bussin takaosa olisi ollut tyhjä, mutta koska siellä istui pariskunta, jonka kumpikin jäsen on vähintään ulkonäöltä tuttu, en ottanut riskiä. Ajattelin, että käyn hotelli helpotuksessa välipysähdyksen aikana, mutta välipysähdystä ei tullutkaan. Jouduin siis panttaamaan melkein tunnin. No, ei se ole välttämättä edes ennätys, vaikkakin tuiki harvinaista.

Sitten tuntia myöhemmin osallistuin juoksuun. 10km. Se meni kunnon mukaan. Yli 40 minuuttia. Reitti on pirun raskas ja keli talvinen, joten kyllä varmaan juoksisin sulalla ja tasaisella tiellä alle 37, mutta huonohan se on kun joskus on mennyt 4 minuuttia paremmin. Kaikki kehon osat tuntuivat olevan vauhdinpitoa vastaan. No, tästä on hyvä lähteä treenaamaan. Hyviä puolia juoksussa oli kaunis keli ja se, että pystyin kuitenkin hieman kiristämään loppua kohden. Pidemmällä matkalla eli kympillä oli vain kolme osanottajaa, olin kolmas yli neljä minuuttia voittajasta.

Siltikin juoksun jälkeen on aina hyvä fiilis. Saunoin varmaan ekan kerran koko vuonna. Jouduin tosin odottamaan kunnon hikeä kauan, sillä en malttanut odottaa, että sauna lämpenee kunnolla. Nyt en tiedä, mitä tekisin. Ehkä lopetan tämän tekstin tähän.